Hyvinvointi & elämäntavat, Järki & tunteet, Oireet & elämä, Videot

Kauhea kersa – vai onko sittenkään? – Välineitä nepsylapsen tukemiseen

Pidin 19.5. verkkovälitteisen luennon, jossa avasin nepsyperheiden arkea ja syitä erilaisen käyttäytymisen taustalla antaen samalla vinkkejä ja välineitä arjen haasteisiin. Webinaarin järjesti Lakeuden Omaishoitajat ry:n Meidän erityinen perhe -hanke. Voit katsoa vapaasti koko tallenteen:

Kysymyksiä & vastauksia

Sain luennosta todella paljon hyvää palautetta, kiitos siitä! Jotain meiltä meni kuitenkin ohi, kun emme muistaneet, että suoran lähetyksen yleisölle välittymisessä on pieni viive. Saimme nimittäin yleisökysymyksiä perille vasta, kun olimme jo päättäneet lähetyksen. Sen verran hyviä kysymyksiä tuli, että päätin vielä vastata niihin näin kirjallisesti:

”Tarvitseeko sopeutumisvalmennukseen ja vammaistukeen diagnoosin?”

Kelan vammaistukiin tai sopeutumisvalmennuksiin ei tarvita mitään tiettyä diagnoosia, eikä diagnoosi itsessään takaa niiden saamista. Oikeus tukeen ja tuen taso arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta lapsi tarvitsee. Tarve ilmenee hakemuksesta ja hakemuksen liitteistä. Lääkärin lausunto tarvitaan hakemusten liitteiksi, ja lääkärinlausuntoon kirjattavat perustelut kannattaa käydä hyvin läpi lääkärin kanssa.

Lue lisää alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemisesta
Lue lisää sopeutumisvalmennuksesta

”On vaikeaa tasapainotella teini-ikäisen 14v. kanssa siinä, kuinka paljon auttaa häntä asioissa ja kuinka paljon vaatii toimimaan itsenäisesti. Mitkä asiat tulisi onnistua itsenäisesti nepsynuorelta vai onko se tosi yksilöllistä?”

On tosi yksilöllistä. Lähtisin liikkeelle laatimalla realistisen tulevaisuuden ennusteen yhdessä lääkärin ja muun ammattilaisverkoston kanssa. Minkälaisia pitkän aikavälin tavoitteita voi asettaa nuoren toimintakyvylle? Sitten vain vuosien määrätietoista tukea harjoittelussa, niin kyllä se siitä pikku hiljaa. On kuitenkin hyväksyttävä, että monien asioiden omaksuminen vie aikaa ja liika painostaminen voi johtaa ylikuormittumiseen. Liian vähänkään ei voi vaatia, koska silloinkaan ei oppimista tapahdu. Sopiva tasapainoa vaihtelee yksilöittäin ja kausittain.

”Miten ylivilkkauskierteen saa illalla poikki, kun jää pojalla 9v päälle illalla?”

Eipä taida olla tähän yleiseen pulmaan mitään patenttilääkettä. Jokailtainen ylivireystila voi johtua varmaan monista syistä, mutta luulen, että tyypillisin syy on päivän ärsyketulvan aiheuttama ylikuormitus, joka purkautuu levottomuutena. Suosittelen ainakin kokeilemaan kuormitusta tasaavia toimia pitkin päivää (eli palauttavia lepohetkiä) sekä ärsykkeiden minimointia iltaa kohden. Ainakin älylaitteet kannattaa laittaa syrjään jo useampi tunti ennen nukkumaan menoa.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.