Oireet & elämä

4 näkökulmaa erityislasten sisarusten huomioimiseen

Lapsen sairaus, vamma tai muu erityisyys vaikuttaa väistämättä koko perheeseen – vanhempien ohella siis myös sisaruksiin. On luonnollista, että vanhempien huomio kiinnittyy eniten lapseen, jonka kanssa pärjääminen tuottaa eniten haastetta, ja siksi onkin välillä vaikeaa olla yhtä täysipainoisesti läsnä ja tukena myös muille lapsille.

Vanhempien kannattaa olla kuitenkin tietoisia siitä, miten erityislapsen käytöspiirteet ja tilanteen mukanaan tuoma kuormitus vaikuttavat muihin sisaruksiin. Jos erityislapsen piirteisiin lukeutuu esimerkiksi väkivaltainen käytös tai sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet, voivat ne heijastua myös muiden lasten käytökseen. Erityislapsiperheen tilanne on usein lisäksi kuormittava myös sisaruksille, jolloin väsymys ja huomion puute voivat lisätä oireilevaa käytöstä.

Erityislasten sisarusten voinnin ja oireilun tarkkailu on tärkeää myös siitä syystä, että monia neurobiologisia poikkeavuuksia saattaa esiintyä herkemmin myös sisaruksilla itsellään. Esimerkiksi lapsilla, joiden sisaruksella on diagnosoitu autismikirjon häiriöitä, on muihin lapsiin verrattuna kolmi-nelikertainen riski sairastua lapsuusiän kehityksellisiin häiriöihin.

Vanhempien on kuitenkin turha alkaa liikaa murehtia muiden lasten kehitystä tai syyllistää itseään. Erilaisen lapsuuden mukana tulee myös erilainen sisaruus, joka sisältää sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Useimmiten sisarukset ovat joustavia ja sopeutuvat erityisperheen toisenlaiseen arkeen hyvin.

4 näkökulmaa erityislasten sisarusten huomioimiseen

1. Selvitä, mitkä erityislapseen liittyvät asiat vaikuttavat myös sisaruksiin

Kun erityislapsen sisarus alkaa oireilla esimerkiksi kotona, koulussa tai päiväkodissa, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, voiko oireilu olla peräisin erityislapsiperheen tilanteesta. Onko lapsi kuormittunut? Onko hän omaksunut epätoivottavia käytöspiirteitä erityissisarukseltaan? Vai olisiko lapsella itselläänkin esimerkiksi neurobiologisia poikkeavuuksia (autismi, ADHD, jne.)?

Asiasta on hyvä keskustella avoimesti myös opettajien, hoitajien, lääkäreiden ja oppilashuollon edustajien kanssa. Erityislasten vanhemmilla on usein herkkyyttä tunnistaa helpommin myös muissa lapsissa ilmeneviä erityislapsen piirteitä, jolloin asia voidaan nopeammin selvittää. Joskus kyseessä voi olla vain väliaikainen hankala kausi, mutta on ihan tyypillistä, että myös sisaruksissa ilmenee jonkinlaisia neurobiologisia poikkeavuuksia.

2. Järjestä kahdenkeskistä aikaa myös erityislapsen sisaruksille

Kun arki pyörii suurelta osin erityislapsen ympärillä, on tärkeää huomioida myös muut sisarukset. Olisi ihanteellista, jos pystyisi säännöllisesti varaamaan aikaa, jossa erityislapsen tarpeet eivät väritä perheen kanssakäymistä. Paras keino tähän olisi, jos kaikki lapset pääsisivät vuorollaan jonkinkin mukavaan paikkaan hoitoon, jolloin jokaiselle voitaisiin taata erityishuomiota, mutta kenenkään eri tarvitsisi kokea olevansa rasite perheelle.

Usein tukiverkostot ovat kuitenkin sen verran ohuet, että erilaisia perheen jaksamista tukevia järjestelyjä ei voida helposti tehdä. Silloin on hyvä yrittää rakentaa omien voimavarojen puitteessa pieniä kohtaamishetkiä arjen keskelle. Pienet kahdenkeskiset yhdessä tekemisen hetket voivat riittää erityislasten sisarusten tueksi vallan hyvin.

3. Turvaa sisarusten oikeus lapsuuteen

Erityislasten sisaruksille on tyypillistä pyrkimys itsenäistymiseen ja vastuunkantamiseen. Sisarukset saattavat kantaa huolta sekä erityisestä sisaruksestaan että omista kuormittuneista vanhemmistaan. Vaikka sisarukset voivatkin olla merkittävä voimavara perheille, on lasten liiallinen vastuunotto erittäin haitaksi kehitykselle.

Sisaruksille tulee osoittaa, että huolehtiminen kuuluu vanhempien tehtäviin. Sisaruksille on annettava lisäksi tilaa käsitellä lapsuuteen kuuluvia hankalia kausia omaan tahtiinsa. Lapsen ei kuuluisi ajatella, ettei hän saisi olla koskaan vaivaksi tai että hänen odotetaan olevan koko ajan täydellinen. Oikeus lapsuuteen tarkoittaa myös oikeutta käyttäytyä lapsen tavoin.

4. Auta sisaruksia ymmärtämään

Oli kyseessä sairaus, vamma, kehityshäiriö tai jokin muu erityispiirre, on sekä vanhemmilla että erityislapsella itsellään paljon opeteltavaa, jotta he oppivat ymmärtämään ja elämään erityisyyden kanssa. Sama koskee myös sisaruksia. On yhtä tärkeää, että hekin oppivat ymmärtämään, miksi toisten maailma koostuu eri säännöistä kuin toisten ja miten elämään erityislapsen kanssa täytyy suhtautua.

Arki erityislapsen kanssa voi herättää myös sisaruksissa monenlaisia tunteita. On huolia ja pelkoja, syyllisyyttä ja uupumusta. Auta sisaruksia käsittelemään näitä vaikeita tunteita ja opeta heitä suhtautumaan erityisyyteen hyväksyvästi ja kevyemmin. Tähän tarkoitukseen kannattaa etsiä sopivia kirjoja ja elokuvia.

 

Tämä kirjoitus on julkaistu Erityisvoimia-verkkosivustolla. Sivuston tarkoituksena on tukea erityisvanhempia saavuttamaan tasapainoisempaa arkea. Jos et ole sivustolla vielä vieraillut, kannattaa se tehdä heti.

2 Comments on “4 näkökulmaa erityislasten sisarusten huomioimiseen

  1. Todella tärkeä aihe nostaa esiin.

    Ensimmäisen ”kierroksen” aikana erityislapsen sisarus ja hänen kokemuksensa perheestämme sekä hänen asemastaan oli yksi suurimmista murheistani ja ahdistuksen aiheista joihin yritin saada apua myös hoitotahoilta, aika lailla turhaan. Sittemmin olen huomannut, että asiaan on alettu myöhemmin kiinnittämään enemmän huomiota, onneksi. Itsekin uuden edessä olevana, yritin kaikin keinoin osoittaa sisarukselle, että hän saa olla näkyvä, vaativakin eikä hän ole se joka aina joustaa, väistää. Että hänkin on tärkeä, yhtä tärkeä.

    Toisella kierroksellamme olen ollut kokeneempi, viisaampi ja rauhallisempi. Ja sen huomaa, meistä kaikista. Toivottovasti tämän päivän vanhempien ei tarvitse opetella kaikkea kantapään kautta, kulkea niitä raskaimpia portaita tässäkin asiassa.

    1. Tämä tuntuu olevan meille sellainen ikuinen mietinnän aihe, että miten muut lapset huomioidaan. Heillä kaikilla on onneksi riittävästi temperamenttia ottamaan oman huomionsa. Olisi kuitenkin kiva, jos useimmiten vanhempien huomiota ei tarvitsisi tavoitella kiukun kautta.

      Minäkin olen tehnyt saman havainnon, että tähän asiaan onneksi kiinnitetään paremmin huomiota nykyisin.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.